Rv 13+4 ja nimibongailua

Kirjoitin jo joskus blogin alkuvaiheilla olevani nimifriikki. Rakastan lukea kastettujen (ja kuolleiden) nimiä ja bongata sieltä kauniita vaihtoehtoja - nykyään omalle Penalle, aikoinaan vain omaksi ilokseni. Pienestä pitäen minulla on ollut "omille lapsilleni" suosikkinimiä, jotka ovat vuosien saatossa vaihdelleet ulkomaisista nimistä enemmän kotimaisiin. Pienenä ihannoimani Jessicat ja Aidanit aiheuttavat nykyään lähinnä kylmiä väreitä, kun taas erilaiset suomalaiset nimet ovat nostattaneet suosiotaan markkinoilla.

Olemme Pirkon kanssa viime viikkoina tehneet iltakävelyitä läheisillä hautuumailla. Huomasin, että nämä ovat todella käteviä "lenkkipolkuja", sillä vessa on aina lähellä! Ihan lenkkeilyksi vaelluksiamme ei tosin voi kutsua, koska pyrimme lukemaan kaikki nimet läpi ja makustelemaan niitä: löytyisikö täältä meidän Penallemme nimi? (Emme siis todellakaan aio nimetä lastamme Penaksi emmekä Pentti-Sakariksi!) Kiertely on melko hidasta, sillä jossain vaiheessa kirjaimet tuntuvat pyörivän silmissä ja käveleminen pää sivulle käännettynä on yllättävän raskasta ja - valitettavasti - saattaa aiheuttaa vähän huonoa oloa.

Haluaisimme Pirkon kanssa lapsellemme kolme etunimeä, koska pidämme itse nimistä ja meillä molemmilla on vain kaksi etunimeä, vaikka olisimme aina halunneet mielellämme myös kolmannen nimen. Tällä hetkellä meillä on pojalle jo etunimi ja kolmas nimi keksittyinä, mutta toisesta nimestä on vielä vähän kärhämää. Pojan etunimi ei kuitenkaan löytynyt hautuumaalta, vaan Pirkko bongasi tämän kevään aikana, kun eräs eksynyt pikkupoika tuli Pirkon luokse itkemään kadotettuaan äitinsä. Kun kuulin pikkupojan nimen, tiesin heti, että tässä olisi meidän Penalle hyvä nimi!

Myös tytölle meillä on jo kaksi nimeä keksittynä. Toinen näistä on pitkäaikainen suosikkini, jonka aikoinani bongasin eräästä lapsuuden lempielokuvastani. Nimi toimii niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Ihan vielä en ole saanut Pirkkoa ylipuhuttua siihen, että tästä tulisi kutsumanimi, mutta ainakin se on jo hyväksytetty yhdeksi nimeksi. Pientä ylipuhumista vielä puolen vuoden ajan ja voi olla, että saisin sen jopa kutsumanimeksi! :D Yhdellä hautuumaakierroksellamme löysimme kuitenkin tytön kutsumanimeksi aika ihanan vaihtoehdon, joka on tällä hetkellä vahvana ehdokkaana.

Yksi tärkeä nimikriteerimme on se, ettei nimi olisi tällä hetkellä tavattoman yleinen. En haluaisi, että joka kolmannella luokkatoverilla olisi sama nimi. Toinen vahva kriteeri on itselläni se, että kutsumanimessä ei saa olla s- eikä r-kirjainta, mikäli Penalla tulevaisuudessa olisi s- tai r-vika. Kolmas huomionarvoinen seikka on se, että olisi mukavaa, jos nimi toimisi myös ulkomailla. Tämänhetkinen pojan nimivaihtoehtomme ei tosin ole kovin kansainvälistä sorttia, mutta sen kanssa olen valmis elämään. Kunhan edes yksi nimistä olisi sellainen, jota halutessaan voisi käyttää ulkomailla, mikäli sinne joskus asumaan päätyy. Kansainvälisyys on minulle sen takia tärkeä asia, sillä oma nimeni ei todellakaan toimi muissa maissa, mikä on tuottanut hieman vaikeuksia asuessani ulkomailla. Pirkko on listannut kriteeristöön vielä sen, että nimi täytyy kirjoittaa sillä tavalla, miten se lausutaan, mutta suomalaisten nimien kohdalla tämä ei onneksi ole ongelma.

Onneksi meillä on vielä aikaa miettiä näitä asioita! Ja voihan olla, että meille käy niin kuin monille muillekin, että jo kauan sitten valittu nimi ei vain yksinkertaisesti sovikaan lapselle, kun tämän näkee ensimmäisen kerran. On kuitenkin kiva mietiskellä nimiä ja voisinkin jutella niistä päivittäin. Valitettavasti Pirkko taitaa olla jo melko täynnä nimijorinoitani. On myös mukavaa, että voimme vielä miettiä nimiä niin tytölle kuin pojalle, mutta odotan jo kuumeisesti sitä, että saisimme tietää, kumman sortin edustaja tuolla mahassani asustelee.