Ensimmäinen piinapäivä on mennyt todella kevyesti. Ihana keväinen ilma ja auringonpaiste ovat saaneet mielialan todella korkealle. Auringolla ja valolla on minuun ihmeellinen vaikutus. Keväisin minulla
on aina sellainen olo, että herään henkiin talvihorroksesta,
johon olen vaipunut loppusyksystä. Jos itse saisin päättää, asuisin
mieluummin jossain sellaisessa maassa, missä valoa ja aurinkoa olisi
enemmän ympäri vuoden, jottei joka vuosi tarvitsisi viettää noin
kolmesta neljään kuukautta horrostilassa. Järjen ääni (eli Pirkko) ja
työt pitävät minut nyt toistaiseksi kuitenkin vielä Suomen maan
kamaralla.
Eilisen inseminaation ja tämänpäiväisen kauniin sään johdosta tuntuu siltä kuin leijuisin yläilmoissa. Luotto onnistumiseen on tällä kertaa kova. Saa nähdä, miten ajatukset tästä vielä muuttuvat (jos muuttuvat) piinapäivien aikana. Takaraivossa välillä kolkuttelee pieni sisälläni asuva realisti. Älä innostu vielä liikaa! Jos huonosti käy, on pettymys todella, todella suuri! Malta nyt vähän! Sisäinen optimisti hiljentää äänen nopeasti ja käskee nauttia näistä päivistä ja tästä olotilasta. Nauti nyt! Turha murehtia ennen kuin on mitään murehdittavaa! Pettymys tulee olemaan suuri, suhtautui asiaan nyt millä tavalla tahansa! Näytän realistille pitkää nenää ja aion nauttia olostani täysin rinnoin!
Tähän loppuun haluan palata vielä vähän ihanaan esimieheeni, josta kirjoitin jo eräässä aiemmassa postauksessani, ja kertoa tämänviikkoisesta kehityskeskustelustani. Normaalista kaavasta poiketen esimieheni aloitti keskustelun kysymällä innoissaan, mitä minulle ja yksityiselämääni kuuluu. Tällä hän tietenkin viittasi Pena-projektiin. Valitettavasti jouduin kertomaan, ettei vielä ole mitään kerrottavaa. Mukavaa oli kuulla sekin, että esimieheni kertoi nyt jo kauhulla odottavansa sitä aikaa, jolloin olisin poissa töistä. :) Perjantaina lähtiessäni aikaisemmin töistä kohti klinikkaa sain esimieheltäni vielä tsemppaukset ja taputukset olkapäälle. Mahtava asenne! Näillä pienillä eleillä voi saada toiselle todella hyvän mielen.
Onpa íhana kuulla et esimies on tuota mieltä eikä ala murisee ja äriseen ja vaikka mitä muuta. Nyt nautit piinapäivistä ja ikinä ei tiiä vaikka nyt olisi teidän vuoro :) Tsemppiä ja ihanaa kevään alkua!
VastaaPoistaEsimiehen kanssa on kyllä käynyt todella hyvä tuuri! Aurinkoista kevättä sinnekin! :)
PoistaTsemppiä piinapäiviin! Toivottavasti osaat(te) nauttia piinapäivien odotuksesta. Vaikka itse en aina ole kyennyt olemaan positiivinen ja optimistinen, olisihan elämä paljon helpompaa sen kaksi viikkoa, jos sen osaa ottaa rennosti. Ja ihan huippua, että esimiehen puoleltakin tulee tukea ja ymmärrystä!
VastaaPoistaKiitos! Täytyy myöntää, että ekojen kertojen stressauksen jälkeen tää rauhallinen ja positiivinen suhtautuminen tuntuu yllättävän mukavalta ja hyvältä! :D
Poista