maanantai 4. syyskuuta 2017

7 kuukautta!

Huh, Penu täytti perjantaina jo 7 kuukautta! Mihin meidän pieni vauva on kadonnut? Nykyään meillä asustelee touhukas pieni tohottaja, jolla on luja tahto ja sen hän myös osaa osoittaa.

Reilun viikon ajan Penu on ahkerasti harjoitellut konttausasentoa. Hän pääsee asentoon ja huojuu siinä eteen- ja taaksepäin, mutta kun yhden raajan irroittaa maasta, tasapaino pettää ja maha tumpsahtaa maahan. Alammekin Pirkon kanssa olla varmoja, että ryömiminen skipataan meillä kokonaan ja Penu alkaa suoraan kontata. Ainakin tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä. Liikkuvainen tapaus hän kyllä on ja hyörii, pyörii, kierii, peruuttaa ja kurottelee eteenpäin. Vähän väliä hänet löytää olohuoneen pöydän alta, jonne hän on ehtinyt kieriä, kun hetkeksi kääntää selkänsä.

Istumista harjoittelemme äitien avustuksella joka päivä. Istumisasentoon Penu ei itse vielä osaa nousta, mutta hienosti hän istuu itse, kun istualleen laittaa. Takana tosin joutuu olemaan koko ajan itse turvana, sillä horjahtaessa mennään usein nenä edellä maahan.

Penusta on tullut viime päivinä paljon tarkkaavaisempi ja minusta hän vaikuttaa selvästi siltä, että hän ymmärtää puhettamme (tai siis joitakin sanoja) jo melko hyvin! Hän on todella kova juttelemaan ja tarinaa tulee välillä kiljahdellen, välillä muristen, välillä täysillä huutaen, välillä laulaen ja välillä jokellellen erilaisia tavuja. Yleispätevä "sana" kaikelle mahdolliselle on kaa. Se voi tarkoittaa kissaa, puuta, lamppua tai mitä tahansa sillä hetkellä sattuukaan katsomaan ja ajattelemaan. Verbaalinen kehitys on ollut etenkin viimeisen viikon aikana sellaista, että voisin hyvin kuvitella Penun sanovan hetkenä minä hyvänsä ensimmäisen sanansa. Luultavasti tähän menee vielä kauan aikaa, mutta välillä hän näyttää mielestäni siltä kuin olisi oikeasti sanomassa jotain.

Penulla on maailman ihanin nauru! Hän hekottaa ja naureskelee kaikenlaisille hassuille jutuille ja tykkää hauskuuttaa ja naurattaa meitä äitejä. Ja siitäpäs vasta riemu repeää, kun meidät saa nauramaan! :D Nauru yltyy usein kovaääniseksi kirkumiseksi, mikä tuntuu nykyään omissa tärykalvoissa. Välillä harkitsen korvatulppien käyttöä, kun neiti huutelee korvanjuuressa ollessaan sylissä. Ääntä ja huumorintajua typystä löytyy!

Suussa loistaa tällä hetkellä kaksi hammasta! Molemmat puhkesivat kutakuinkin yhtä aikaa eteen alas. Veikkaisin seuraavien hampaiden olevan jo tulossa, sillä irvistely, kuolaaminen, kitinä ja asioiden jyystäminen ovat päivän sana.

Vaatteet ovat tällä hetkellä suurin piirtein kokoa 68. Jotkut vaatteet (lähinnä H&M:stä ja jostain ulkomailta ostetut) ovat jo kokoa 74, mutta muutamat ihanat 62-koon vaatteet menevät myös päälle. Loppukesästä tuntui tapahtuvan jonkinlainen kasvupyrähdys, sillä monet lämpöisemmät vaatteet, joita ajattelimme syksylle, ovat jo hieman pieniä. Voi myös olla, että nämä äidit eivät vain osaa vielä ostaa oikeanlaisia vaatteita.

********************

Kiitos edelliseen postaukseen tulleista matkaratassuosituksista! Vielä saa kertoa kokemuksia ja antaa hyviä vinkkejä, jos sellaisia on. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti