Rv 17+6 toinen neuvola ja muita kuulumisia

Aika juoksee vauhdilla eteenpäin ja edellisestä postauksestakin tuntuu olevan ikuisuus. Työt alkoivat ja siinä samalla vapaa-aika tuntui loppuvan. Tai no, eihän se mihinkään loppunut: on tässä edelleen illat ja viikonloput vapaita, mutta väsymys on töiden jälkeen niin suuri, että mitään ei jaksa arkena tehdä. Työpäivät olen jaksanut hyvin, mutta heti kotiin tullessa iskee uupumus ja loppupäivät menevätkin sitten lähinnä sohvalla makoillessa. Luulen (ja toivon) tämän helpottavan muutaman viikon sisällä, kun totun taas työrytmiin. Ja lupaavathan kaikki (ainakin lähes kaikki) raskauskertomukset ja -oppaat, että näillä tienoilla väsymys helpottaa ja olo muuttuu energiseksi. Sitä odotellessa.

Toinen neuvolakäyntikin oli jo jonkin aikaa sitten. Olin ajatellut kirjoittaa siitä erikseen, mutta enhän minä mitään saanut aikaiseksi. Neuvolassa meni kuitenkin oikein hyvin. Kaikki arvot olivat hyviä, ja sydänäänet kuuluivat hyvin. Neuvolantätimme on kyllä aivan loistava tyyppi ja on ihanaa, kuinka hän huomioi meidät täysin normaalina perheenä. Yhdessä vaiheessa hän tokaisi, että näkee meistä jo nyt, että meistä tulee hyvät vanhemmat. Tippa meinasi tulla linssiin. :) Ainut pientä huolta aiheuttava tekijä oli veriryhmäni, joka on A-. Itse en tästä niinkään osannut huolestua, mutta Pirkko (vähän fiksumpana) tuntui olevan enemmän huolissaan. Onneksi neuvolantätimme osasi rauhoitella Pirkonkin ja selitti, ettei nykypäivänä kannata moisesta kantaa huolta. Joudun kuitenkin menemään extraverikokeisiin, joissa selvitetään Penan veriryhmä. Mikäli hän osoittautuu rh-positiiviseksi, saan jonkinlaisen piikin vähän myöhemmillä raskausviikoilla.

Vointini on ollut väsymystä lukuunottamatta viime aikoina ihan hyvä. Pahoinvointi vaivaa edelleen noin 3-4 päivän välein aina aamuisin. Yritänkin herätä aamulla aina vähän normaalia aikaisemmin, että ehdin varmasti tyhjentää sisukseni kotona ennen kuin pitää rynnätä junalle ja töihin. Onneksi oksentelut ovat rajoittuneet vielä toistaiseksi oman kodin sisäpuolelle ja töissä ei ole tarvinnut pönttöä halailla.

Välillä seuranani on todella ikävä ja pistävä kipu aivan alaselässä/pakaroissa. Nyt tämä ei ole vaivannut muutamaan päivään, mutta välillä kipua saattaa tuntua useina päivinä peräkkäin. Usein se iskee kävellessä, mutta välillä myös maatessa on vaikea löytää hyvää asentoa kivun takia. Tämä on kuulemma normaalia eikä tarvitse huolestua. Toinen hieman ikävä vaiva on hikoilu. Tuntuu siltä, että hikoilen pahemmin kuin teinipojat - en tosin koskaan ole ollut hikoileva teinipoika, mutta voisin vaikka lyödä vetoa, että tämä on pahempaa. Suihkussa tekisi mieli käydä välillä kolme kertaa päivässä.

Ehdin saada myös ensimmäisen flunssan parin viikon työrupeaman jälkeen. Jouduin tällä viikolla olemaan pari päivää sairaslomalla. Vaikka flunssa oli aivan tavallinen syysflunssa, tuntui se vievän voimat paljon pahemmin kuin normaalisti. Onneksi selvisin muutaman päivän levolla. Sohvalla maatessani ehdin jo miettiä sitä, miltä tuntuisikaan jäädä sairaslomalle raskauden takia ennen aikojaan. Toivon, että mitään radikaalia tilan muutosta ei tule ja saan olla töissä jouluun asti. Luulen, että tulisin hulluksi, jos joutuisin vain makoilemaan kotona kuukausitolkulla.

Maha alkaa tulla jo jonkin verran esiin, ja olenkin joutunut tulemaan raskauskaapista ulos. Tästä yritän kuitenkin kirjoittaa mahdollisimman pian oman postauksen. Aurinkoisia alkusyksyn päiviä kaikille!