keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

Rv 17+4: Ensimmäinen neuvolalääkäri ja muita kuulumisia

Tänään oli ensimmäinen neuvolalääkäri. En oikeastaan kauheasti odottanut käynniltä mitään, koska muistin edellisestä raskaudesta, että käynnillä lähinnä jutellaan pari sanaa ja kuunnellaan sydänäänet. Meidän neuvolassa ei ole ultrauslaitetta (tai oli 4 vuotta sitten joku toooodella vanha), joten lääkärikäynneillä ei ultrata. Olen kuullut, että joillain paikkakunnilla ja neuvoloissa saatetaan ultrata lääkärikäyntienkin yhteydessä, mutta meillä ei.

Ihan hyvä, etten sen suurempia odottanut; käynti oli juuri sellainen kuin olin ajatellutkin. Valitin lähinnä iskias-kivuista, jotka ovat vaivanneet jo jonkin aikaa ja jotka ovat pahentuneet viime aikoina aika paljon. Sain puhelinnumeron fysioterapeutille, jonne voisin soitella ja kokeilla varata aikaa. Muutoin ainut anti oli sydänäänien kuunteleminen. Meni jonkin aikaa, että syke löytyi, mutta siellä se jumpsutti. Sykkeet olivat noin 140-150. Hyvältähän se kuulosti ja tuli taas itselle vähän todellisempi olo, että on raskaana. <3

Mitäs tänne muuta? Viime aikojen helteet ovat ottaneet vähän koville. Olen normaalisti suuri helteiden rakastaja ja nautin kuumista kesistä ja paahteisista päivistä. Viime päivinä olen valitettavasti joutunut hakeutumaan varjoon entistä useammin, sillä auringossa olemisesta tulee vain tuskainen olo. Juhannuksena heitin talviturkin, mikä oli minulle aikamoinen saavutus (yleensä uin vasta loppukesästä, jos silloinkaan). Oli ihanan virkistävää uida! Mutta kun nousin vedestä ylös, ei mennyt aikaakaan, kun jalkani ja vatsani helahtivat täysin punaisiksi ja kutiseviksi. Pirkolle ei tullut mitään vastaavaa, joten päättelimme, että tuon täytyi johtua jotenkin raskaudesta.

Ylihuomenna olemme menossa yksityiselle ylimääräiseen ultraan. Olimme varanneet ajan jo kauan sitten silloin, kun rajoitukset olivat vielä voimassa kunnallisella puolella. Halusimme, että Pirkkokin pääsee näkemään Tyypin ja että saisimme kenties kuulla vauvan sukupuolen molempien läsnäollessa, jos mahdollista. Noh, rajoitukset onneksi purettiin, mutta päätimme pitää ultra-ajan ja menemme sinne nyt perjantaina. Jännää! Ehkäpä saamme tietää, onko sieltä tulossa pikkusisko vai pikkuveli. Pian täytyy varmaan Penullekin kertoa, että hänestä on tulossa isosisko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti