perjantai 21. huhtikuuta 2017

Isyyslomalla

Olemme viime päivinä nautiskelleet kotona koko perheen voimin. Pirkko on pitänyt loput isyysvapaansa (eikö tälle oikeasti voisi keksiä mitään muuta nimitystä??) nyt pääsiäisen jälkeen. Tänään hän piipahtaa töissä, mutta ensi viikolla lomailu jatkuu vielä neljän päivän ajan.

On ollut ihanaa olla yhdessä kotona! Emme ole tehneet mitään erityistä: olemme vain olleet ja nauttineet yhteisestä ajasta. Toki muutamia vieraita olemme kestinneet. Pirkko on nauttinut, kun on saanut hoitaa Penua ja olla kotona niinä hetkinä, kun Penu on virkeimmillään. Minä taas olen nauttinut, kun Pirkko on ollut hoitamassa ja etenkin kantamassa Penua, jolloin minun selkäni, hartiani ja käteni ovat saaneet levätä. Ja Penukin on nauttinut, kun molemmat äidit ovat olleet aamusta iltaan hassuttelemassa hänen kanssaan.

Pääsiäisenä pyörähdimme parin päivän visiitillä minun vanhempieni luona. Innokkaat isovanhemmat olivat aivan haltioissaan, kun saivat ihailla ja kanniskella pikkuista oikein olan takaa. Me yritimme tietoisesti pysytellä vähän kauempana ja antaa heidän sylitellä Penua, vaikka se meillekin oli välillä vaikeaa. Penu on meidän vauva! Ei muiden! Me haluamme sylitellä häntä ihan itse! :D On outoa tuntea kateutta (en oikein tiedä, mitä muuta se olisi) siitä, että joku toinen sylittelee omaa lasta. Olemme Pirkon kanssa molemmat tunnistaneet itsessämme tällaisen piirteen. Hieman lohdutti, että eräs ystävämme kertoi hänellä olevan aivan samanlaisia tunteita.

Vierailu isovanhemmilla meni hyvin. Penu jaksoi hienosti noin 1,5 tunnin automatkat ilman yhtäkään pysähdystä. Perillä oli tosin niin paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä tarkasteltavaa, että nukkuminen meinasi olla vähän vaikeaa. Meidän normaalisti niin hyvin päikkäröivä vauva nukkui vain lyhyitä ja katkonaisia päiväunia, mikä kostautui meille äideille aina nukkumaan mennessä: huutokonsertti oli melkoinen. Rytmi tuntui olevan sekaisin myös muutamat päivät reissun jälkeen, mutta nyt meno on onneksi hieman tasaantunut.

Tällä viikolla kävimme vauvauinti-infossa kuuntelemassa jo valmiiksi, miten vauvauinnissa toimitaan. Meille vapautuisi paikka toukokuun alkupuolella juuri sitten, kun Penu on täyttänyt 3 kuukautta. Katsotaan nyt, aloitammeko uinnin jo nyt vai odotammeko vielä vähän, että Penu kasvaa, jolloin hän jaksaisi olla hieman paremmin hereillä.

Viikonloppuna saatamme piipahtaa Lapsimessuilla, jos oikein innostumme. Emme ole koskaan käyneet tapahtumassa ja vähän hirvittää ajatus siitä vilinästä ja vilskeestä, mikä siellä on, mutta uteliaisuuttani olisi mukava käydä tsekkaamassa sekin tapahtuma. Lähinnä minua kiinnostaa, jos sieltä löytyisi jotain kivoja suomalaisia lastenvaatteita (vähän halvemmalla?).

Tänään illalla Pirkko jää ensimmäistä kertaa yksin Penun kanssa, kun minä lähden hierojalle hoidattamaan kipeitä hartioitani. Imetys ja vauvanhoito ovat saaneet tämän äidin paikat aivan jumiin ja nukkuminen (tai ylipäätään kaikki oleminen) on tuskallista, kun päätä ei voi kääntää toiseen suuntaan ollenkaan. Josko hieronta hieman toisi helpotusta oloon. Jännittää vähän lähteä, kun en ole kertaakaan käynyt missään yksin ilman vauvaa! Kaksi kertaa olen ollut Penusta erossa, mutta silloin on Pirkko ollut aina mukanani. Tässä kyllä huomaa, miten elämä on muuttunut, kun kotoa poistuminen yksin jännittää jo etukäteen! :D

6 kommenttia:

  1. Me ratkottiin Lystin vapaan nimittäminen niin, että kutsuttiin sitä toisen vanhemman vapaaksi. Ja sitä viljeltiin neuvolassa ja meidän vanhemmille:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä idea! :) Hei, mitä teille kuuluu?? Milloin vauva syntyi? Miten on mennyt?

      Poista
  2. Tunnistan tuon kateuden omasta vauvasta niiiiin hyvin! Ei se jokapaikassa ja kaikkien vauvan sylittelijöiden kanssa onneksi iske, mutta jos olemme sukuloimassa viikonlopun alkaa sunnuntaina olla jo kauhea ikävä Pakkasen Poikaa kun tuntuu ettei ole saanut sitä sylissä kunnolla pitää moneen päivään kun tämä kiertää innokkaiden sukulaisten sylistä syliin. Kivahan se on että niin innokkaasti hoitavat ja Pakkasen Pojasta tykkäävät, mutta silti mua ärsyttää aivan suunnattomasti, kun anoppi on nyt pariin otteeseen jostain syystä sanonut, että Pakkasen Poikahan on oikeastaan meidän kaikkien vauva. Hyvä etten kiljaissut siinä että ei tasan ole, SE ON MUN VAUVA!!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! :D Hauska kuulla, ettei olla ainoita, jotka tällaisen kateuden kanssa painivat.

      Mutta onpa kyllä aika omiva anoppi, jos on sanonut, että Pakkasen Poika on kaikkien vauva. :D Ymmärrän hyvin tunteesi! :)

      Poista
  3. Hei,se isyysloma on ihan yhtälailla vanhempainvapaata eli sillä nimellä se meni meillä ja mulla töissä :-)

    VastaaPoista