Nyt on käyty ensimmäisellä pelkopolikäynnillä. Käyntejä on siis yhteensä kolme: ensimmäinen ja viimeinen lääkärille ja keskimmäinen kätilölle. Mainitsin siis jo ensimmäisen neuvolakäynnin yhteydessä, että haluaisin pelkopolille ja sektion. Onneksi neuvolatätimme on aivan loistava eikä ole kyseenalaistanut toivettani hetkeäkään. Sain lähetteet ja ajat on jo varattu kalenteriin. Nyt vain täytyy toivoa, että olen terve jokaisen käynnin aikaan.
Tänään ajoimme paikkakuntamme keskusneuvolaan ja tapasimme siellä aivan ihanan lääkärin. Olin vaatinut Pirkon tulemaan mukaani, koska tiesin, että itken varmasti koko käynnin ajan ja tarvitsen hänet sinne puhumaan puolestani ja olemaan tukenani. Lisäksi mielikuvani edellisestä synnytyksestä saattavat olla hieman hämärtyneemmät kuin hänellä.
Lääkäri oli tosiaan todella miellyttävä, ja hän sanoi, että tällä ensimmäisellä käynnillä lähinnä jutellaan edellisestä synnytyksestä ja alatiesynnytyksen ja sektion eroista. Eniten minua lohdutti kuulla, että ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse, vaan halutessaan voi päästä sektioon, vaikka he tietenkin suosittelevat alatiesynnytystä, jos se vain on terveydellisesti mahdollista. Lähinnä siis juttelimme edellisestä synnytyskokemuksesta ja kävimme läpi tulevaa synnytystä eri tavoin. Vaikka käynnillä lähinnä vain juteltiin eikä tehty mitään päätöksiä, koin sen silti hyödylliseksi. Käynti meni juuri niin kuin olin kuvitellutkin: itkin lähes koko sen 40 minuuttia, mitä siellä olimme. :D Lopussa vielä ultrattiin, mikä oli ihan hauska yllätys! Tyypillä näytti olevan kaikki hyvin ja painoa hänellä oli jo vajaat 1200 g.
Pyysin lääkäriä vielä tarkistamaan paikat ja kysyin, voisiko hän kirjoittaa sairalomalle jatkoa. Paikat ovat edelleen kiinni ja täysin epäkypsät, mikä oli hyvä uutinen! Mahtavaa oli myös se, että lääkäri kirjoitti minulle sairaslomaa aina sinne äitiyslomaan asti. Nyt ei enää tarvitse stressata siitä, täytyykö yrittää mennä töihin tai miten pääsen lääkärille ja saan sairaslomaa lisää. Ihanaa! Nyt voi keskittyä täysillä lepäämiseen ja mahan kasvatteluun (iso se jo onkin!).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti