Olimme Pirkon kanssa ajatelleet, että aloitamme sormiruokailun, kun Penu täyttää puoli vuotta. Aloimme kuitenkin maistella kiinteitä Penun kanssa reilun 5 kuukauden iässä. Aloitimme maistelut pienillä itse valmistetuilla soseannoksilla. Ihan puolen vuoden ikään asti emme odottaneet sormiruokailun aloittamista, sillä valmiudet täyttyivät jo ennen tuota, mutta vasta kun puolen vuoden rajapyykki oli saavutettu, aloitimme sormiruokailun ihan kunnolla.
Alussa sormiruokailu oli todella jännää niin äitien kuin Penunkin mielestä! Penu on vienyt jo piiiiitkään kaiken mahdollisen käsiinsä saaman suuhunsa, joten pöydässä ei tarvinnut epäröidä, tajuaako Penu, mitä ruoalle on tarkoitus tehdä. Penu oli innoissaan ja hieman jännittyneenä kokeili aluksi, miltä erilaiset tikut tuntuvat käsissä ja sen jälkeen suussa. Äidit tapittivat vieressä silmä kovana, ettei Penu tukehdu. Kakomiset saivat sydämen hyppäämään kurkkuun ja hikikarpaloiden kohoamaan otsalle. Pienten sydämentykytysten jälkeen homma kuitenkin lähti luistamaan: Penu sai hienosti tuotua liian isot palat ulos suusta ja hartaasti mussutti ja pehmensi suussaan loput palaset nieltäväksi mössöksi. Nykyään Penu on jo todella taitava sormiruokailija! Äitien ei enää tarvitse jännittää niin paljoa, tukehtuuko lapsi (ei, ei onneksi tukehdu), vaan he voivat antaa innokkaalle maistelijalle uusia makuelämyksiä, joista Penu selviää hienosti. Muutamia jännitysmomentteja tulee toki silloin tällöin, mutta niistäkin selvitään.
Penun tämän hetken suosikkeja ovat parsakaali, kurkku (tuntuu hyvältä ikenissä ja hampaissa), vesimeloni, paprika, porkkana ja lohi. Monet muutkin asiat maistuvat, mutta nämä saavat tällä hetkellä aikaan innokkaita kiljahduksia. On mahtavaa nähdä, kun oma lapsi syö itse ja nauttii ruokailusta! On ihana myös seurata, kuinka hän kehittyy syöjänä. Jo muutamassa viikossa tapahtuu huikeita muutoksia!
Sormiruokailu on välillä melko työlästä, sillä sotku ruokailun jälkeen on melkoinen. Välillä ruokien valmistamiseen menee myös ihan kiitettävästi aikaa. Kun olemme Pirkon kanssa kahdestaan kotosalla, on sormiruokailu paljon helpompaa järjestää, kun on kaksi hoitamassa koko show'ta. Yritämme tällä hetkellä sormiruokailla vähintään kerran päivässä: yleensä aamulla tai lounalla (tai molemmilla). Iltaisin Penu saa aina puuroa ja välipalaksi hedelmäsosetta. Aamuisin on tarjolla joko sormiruokaa tai puuroa.
Alun perin ajattelimme, että teemme soseita itse, mutta tästä olemme luopuneet. Kesällä valmistamamme vihannessoseet ovat edelleen pakkasessa, koska ne eivät maistu enää sellaisenaan. Lihasoseita emme edes ole alkaneet tehdä. Hedelmäsoseitakaan emme ole tehneet muutamaa kertaa lukuun ottamatta. Olemme siis päätyneet kaupan valmiisiin soseisiin, koska emme halua kuluttaa kaikkea aikaamme ruoan valmistukseen. Olemme etsineet tuotteita, jotka ovat mahdollisimman luomuja ja sisältäisivät vain aitoa tavaraa. Olen viettänyt yhteensä varmaan pari tuntia Prisman
vauvanruokahyllyllä lukien eri purkkien ja
purnukoiden ainesosaluetteloita. Tarjontaa on aivan valtavasti! Mutta nyt alamme jo pikkuhiljaa ymmärtää purnukkaosaston sielunelämää. Eniten käytössä ovat Hipp:n ja Ella's Kitchenin tuotteet, mutta myös muutamat Piltit ovat päätyneet kuivakaappiimme. Näin jälkiviisaana voin todeta, että olisi pitänyt perehtyä valmisruokiin etukäteen jo ennen vauvan tuloa, kun oli vielä hyvin aikaa hillua kaupassa niin kauan kuin haluaa. Vinkkinä siis kaikille vielä odottaville: kannattaa käydä katselemassa tarjontaa jo vähän etukäteen - ihan kaiken varalta, vaikka aikoisikin valmistaa ruokia itse.
Tällä hetkellä syömme noin neljä ateriaa päivässä. Välillä aterioita on vain kolme, välillä viisi. Emme ota stressiä ruokailujen määrästä, sillä pääasiallinen ruoka on kuitenkin vielä maito. Aamuisin kiinteät maistuvat Penulle vähän huonommin ja silloin tankataankin maitoa oikein kunnolla. Iltaa kohden kiinteät alkavat maistua paremmin ja rinnalla olo on selvästi vähentynyt. Nyt olemme jättäneet iltamaidon pois, sillä Penu ilmoittaa aina hyvin voimakkaasti, ettei maito siinä vaiheessa enää maistu. Nukkumaan mennään siis suoraan iltapuurolta. Meidän iso tyttö! <3
Meilläkin siirryttiin kesällä pääasiassa kaupan soseisiin. Joitain yksittäisiä ruokia olen tehnyt itse ja soseuttanut pakastimeen. Ne kyllä kelpaavat yleensä lähes täydellä varmuudella kun kaupan soseiden kanssa, varsinkin 8kk karkeammissa, on vähän tuurista kiinni. Sormiruokailua ollaan yritetty myös polkaista kunnolla käyntiin, mutta kohta kolmen kuukauden jälkeenkin olen tosi arka antamaan kovempia ruokia. Kurkkua on maistelu usein, mutta nykyään poika nappaa hampaattomanankin tosi isoja paloja, joita sitten kakoo. Aiemmin pelkkien siementen syöminen oli helppoa. Naksujen, myös Talk murujen, syöminen on onnistunut alusta asti hyvin. Kyllä meilläkin kehitystä huomaa, mutta jännää se on vieläkin. Jos antaa kolmanneksen banaania käteen, nappaa yleensä liian ison palan, jonka yrittää nielaista liian pienellä muussaamisella, mutta siivuina tarjottua syö paljon kätevämmin. Marjoja olisi pitänyt maistattaa kesällä jo kovasti, mutta se jää nyt syksylle ja pakastettujen hyödyntämiseen. Makuina soseissa tuttuja tietenkin. Puurorieskat on ollut pari kertaa testissä (maistuu, mutta suurin osa päätyy lattialle) ja kanapötköt oli tänään ekaa kertaa tarjolla (maistui, mutta lattialla suurin osa tästäkin). Ollaan yritetty antaa sormin syötäviä juttuja ainakin kerran päivässä, mutta tänään päätin, että kaksi tai kolme kertaa tästä eteenpäin, jotta ei saada enää neuvolasta noottia kymppikuun tarkastuksessa.
VastaaPoistaTosi hienoa, että teillä on lähtenyt hienosti käyntiin. Harmittaa, että ollaan tässä jäljessä ihan oman arkuuden vuoksi.
Hiljaa hyvä tulee. :) Nopeasti Pakkasen Poika varmasti kehittyy ja äiditkin uskaltavat paremmin antaa erilaisia ruokia.
PoistaMeilläkin päätyy edelleen paaaaljon ruokaa lattialle, mutta onneksi jotain menee vähän suuhunkin. Onneksi Penu ei heitä ruokaa tahallaan lattialle ja sotke tarkoituksella, vaan se on lähinnä sellaista "oho, rieska jäi käteen ja kun mä innostun ja heilutan kättä oikein kovaa, lentää rieska kauniisti ympäri keittiönlattiaa". :D :D