Kuka onkaan joskus väittänyt, että raskausaika on elämän parasta aikaa, jolloin nainen on hehkeimmillään? Tekisi mieli mennä vetämään kaikkia tällaisia tyyppejä lättyyn. Viimeiset viisi kuukautta olen odottanut ja odottanut, milloin energisyys ja hehkeys valtaavat kehoni, mutta nyt alkaa tuntua siltä, että tuo paketti on kadonnut postissa tai osoite on mennyt pahasti pieleen.
Olen tässä nyt edelliset neljä yötä nukkunut todella huonosti, mikä vain lisää tuskaista oloa. Nukahdan iltaisin hyvin, mutta unta ei valitettavasti riitä kovin pitkälle. Aiemmin olen heräillyt siinä viiden kieppeillä, kun vessahätä on ollut huutava, mutta tänään heräsin jo yhden jälkeen, vaikka kuvittelin kellon olevan ties mitä! Ja kun kerran on herännyt, ei enää saa unta. Hyvää asentoa on vaikea löytää: Selällään ei tee mieli nukkua kovin kauaa, koska kohtu alkaa jossain vaiheessa painaa ikävästi. Mahallaan olo ei tule kuuloonkaan. Kyljilläni voin nukkua, mutta aina kun nukun kyljelläni, pidän käsiä koukussa, mikä nykyään johtaa siihen, että käteni puutuvat. Tämä siis tarkoittaa sitä, että pitäisi nukkua kyljellään, mutta kädet suorina - ei mikään kovin helppo yhtälö! Olenkin siis tuskastellut sopivan asennon kanssa. Jos nukkuminen tulee olemaan seuraavat neljä kuukautta tällaista, olen vuodenvaihteessa varmasti mennyt järjiltäni. Viikonloppuisin tämä ei onneksi ole niin paha ongelma, mutta töissä on vaikea jaksaa vain muutaman tunnin yöunilla. Huoh.
Huonoista öistä ja vähäisestä unesta johtuen onnistuin saamaan flunssan näin viikonloppuna, mikä ei ole nostanut fiiliksiä yhtään sen enempää. Tukkoinen olo ja kurkkukipu saavat minut raivon partaalle - etenkin, kun mitään lääkkeitä ei voi ottaa helpottamaan oloa! Normaalisti olisin doupannut itseni tässä vaiheessa duactilla ja pötkisin menemään paljon virkeämpänä. Noh, Pirkko on saanut viikonlopun ajan kuunnella nurinaani ja on kaiken lisäksi joutunut passaamaan minua. Yritin jo ehdottaa, josko Pirkko voisi hoitaa raskauden tästä eteenpäin. Mähän olen hoitanut jo yli puolet, joten Pirkko voisi ottaa tän mun puolesta nyt loppuajaksi. Ilmeisesti ei taida onnistua. ;)
Flunssan ja nukkumisongelmien lisäksi on kaikenlaista kränää ja kolotusta. Sormet ovat todella turvonneet ja öisin kädet tosiaan puutuvat. Jalatkin ovat turvonneet, ja erityisesti jalkapohjat ovat todella kipeät, mikä tekee kaikesta liikkumisesta tuskaa. Aina kun nousee ylös ja lähtee liikkeelle, tuntuu kuin kävelisi naulojen päällä. Kantapää ja jalkapohjan lihakset tuntuvat olevan todella jumissa ja kipeinä. Yhtä kipeiksi olen saanut ne ainoastaan todella kovien tanssitreenien jälkeen ja tästäkin on jo vuosia aikaa! Näiden lisäksi pakaroissa/alaselässä on (erityisesti vasemmalla puolella) todella inhottavaa iskias-tyyppistä kipua, jota oli jo muutama kuukausi sitten mutta joka helpotti hetkeksi aikaa, kunnes päätti tulla jokin aika sitten takaisin. Mahtavaa.
Kipeät jalkapohjat yhdistettynä kipeisiin pakaroihin tarkoittaa siis sitä, että liikkuminen on todella hankalaa ja tuskaista. Olenkin siis viettänyt paljon aikaa sohvalla maaten useimmiten jalat hieman koholla. Erityisesti työpäivien jälkeen ei muuta tulekaan tehtyä kuin maattua, mitä nyt välillä olen jaksanut köpötellä pienen lenkin iltaisin lähimaastossa. Sohvalla makoilusta olen sitten saanut kipeät ja jumittavat hartiat ja niskat, mikä taas aiheuttaa päänsärkyä.
Huoh! Missä on siis se hehkeä ja energinen vaihe? Voisiko tämä loppuraskaus mennä mahdollisimman nopeasti, jos olo menee tästä vain alaspäin? Taitaa tiistainen neuvola tulla ihan tarpeeseen. Luulen, että keksin ainakin muutamasta asiasta puhuttavaa. :)
Jos nyt jotain positiivista täytyy viime viikosta etsiä, niin Penan liikkeitä on alkanut tuntua päivittäin ja torstai-iltana jopa Pirkko tunsi möngerryksen mahan päältä!
Noh, eiköhän nämä nelisen kuukautta jotenkin jaksa! Lopputulos on kuitenkin toivottavasti hyvä, joten sen voimalla mennään.
Hei nyt pakko tulla kertomaan omia kokemuksia tosta selkä/iskias kipuilusta.
VastaaPoistaMulla pakaraongelmat ja kasvava kipuilu kesti yli kuukauden jostain rv 16 tienoilta, kunnes lopulta en pystynyt enää edes 200m kävelemään ja jouduin konttaamaan kotona, viikon olin saikulla kun ei vaan päässyt enää liikkeelle.
Mulla tosiaan takana kaksi osteopaattikäyntiä kahteen viikkoon (Osteopatiakeskus Valo HKI ja Sinikka tais olla nimi) ja olen kuin uusi ihminen. Diagnoosi SI-nivel vaiva, eli täysin raskausaikana tyypillininen suoliluu-ristiluu nivelongelma, kun lantioluut ja häpyluu lähtee liikkumaan tehden kasvavalle kohdulle ja vauvalle tilaa. Osteopaatin käsittelyt ja itsehoito-ohjeet, ja tänään otin jo muutaman hölkkäaskeleen! Ehdottomasti suosittelen kääntymään ammattilaisen puoleen ennen kuin menee niinkään pahaksi kuin mulla. neuvolalta sain lisäksi lähetteellä kunnalliselle fyssarille ajan, ja käyn siellä vielä parin vko päästä, ei tuu kalliiksi.
Ja noihin turvotuksiin, vaimolla turvotti myös aikanaan ja oli suonikohjujakin vaarassa tulla, mutta kunnon kompressiosukat pelasti ja käyttikin niitä monta kk melkeen yötä päivää, kannattaa kokeilla!
Tsemppiä tuleville kuukausille, mulla on täällä taas niin toiveikas ja helpottunut olo nyt kun nää kivut on helpottaneet, toivottavasti sullakin!
Kiitos taas vinkistä! Täytyykin kattoa tota osteopaattia, kunhan vaan selviäisin ensin tästä jumalattomasta flunssasta.
PoistaNoi sukat ostinkin jo jokin aika sitten, kun vinkkasit niistä. :)
Kompressoriosukkia tosiaan kannattaa kokeilla turvotukseen. Mulla on turvotus toistaiseksi pysynyt pois, mutta noista olen kuullut vain hyvää.
VastaaPoistaMulla oli joku hämärä vasemman jalkapöydän ja -pohjan ja nilkan kipuilu reilu kuukausi sitten. Hyvä kun pystyi töissä käymään. Meni ohi lämmöllä ja levolla ja on onneksi pysynyt pois. Mutta oli rasittavat pari päivää, joten ymmärrän tuon kipuilun tuskan. Tsemppiä sen kanssa! Toivottavasti nukkuminen alkaa taas sujua (onhan sulla tyyny apuna kylkiasennossa?) ja isommat kivut hellittää pian.
Sukat on tosiaan käytössä. :) Ja tyynyjen kanssa nukutaan öisin. Pirkko kävi tällä viikolla ostamassa Lidlistä sellaisen pitkulaisen äitiystyynyn (vai mikä sitten onkaan), mutta se on ollut ihan pelastus. Yöt ovat helpottuneet jonkin verran. Kunhan selviäisin tästä flunssasta ja sen puolesta saisin nukuttua, niin luulen, että muutkin vaivat vähän hellittävät ja saisin taas nukuttua.
PoistaTollaset ikävät yllättävät jalkavaivat tms. on kyllä tosi rasittavia, kun ne hankaloittaa elämää jonkin verran. Onneksi sunkin jalkakivut menivät ohi! Toivottavasti pysyvätkin poissa.
Minä kärsin raskauden aikana unettomuudesta. En muista tarkalleen milloin se alkoi mutta ainakin loppuraskaudesta se oli ihan helvettiä. Nukuin yöllä 12-2, muuten hyvi heikosti. Aamuyöllä oli aikaepätoivoiset ajatukset. Päivät olin 25 lapsen kanssa ja kun töistä pääsin niin aivan kuollut. Neuvolassa puhuin kyllä tästä, mutta sanottiin, että univaikeudet kuuluvat asiaan. Jälkikäteen ajatellen minun olisi pitänyt vaaatia ja saada sairaslomaa. Huvitti vähän kun lapsen synnyttyä kyseltiin että miten saat nukuttua. Taatusti paremmin kuin ennen vauvan syntymää, vaikka ei se lapsen unikaan mitään yhtenäistä ollut, ei todellakaan. Unikoulut käytiin jne. Valitettavasti univaikeudet jäivät jotenkin päälle. Tuli kausia jolloin lapsi ei herättänyt, mutta minä valvoin aamuyöstä. Tilanne parantui kun lapsi 2v meni päiväkotiin ja minä töihin. Lapsi oli niin väsynyt että nukkui yönsä kuin tukki. Minäkin päivät niin aktiivinen että nukutti ilmeisesti hyvin. Nykyään en herää valvomaan öisin mutta saatan herätä jo viideltä-puoli kuudelta.. Jos pysyisi tässä niin oisin onnellinen. Pointtini sulle on ehkä se, että jos unettomuudesta tulee ongelma niin heitä tunnollisuus nurkkaan ja vaadi sairaslomaa.. Kenenkään ei voi olettaa pyörittävän työtänsä kahden tunnin yöunilla jos on vielä viimeisillään raskaana
VastaaPoistaKiitos kommentista! Omalla kohdallani nukkumisvaikeudet onneksi ovat helpottaneet ja luulen, että ne johtuivat lähinnä jäätävästä flunssasta, joka teki tuloaan. Nyt kun olo on parantunut hieman, olen taas saanut nukuttua.
PoistaMutta täytyy pitää mielessä, että lähden kyllä vaatimaan sairaslomaa, jos nukkumisongelmat palaavat. Toivotaan, että näin ei kävisi!