Puheluita

Soittelin klinikalle jo jonkin aikaa sitten ja kerroin positiivisesta tuloksesta. Puhelu oli mielestäni hieman outo. Olin etukäteen lukenut monista blogeista, kuinka klinikalla ollaan vilpittömästi iloisia positiivisista tuloksista ja onnitellaan yleensä puhelimessa. Palvelu klinikalla oli ollutkin ihanaa ja ystävällistä, joten tottakai odottelin vähän edellä mainitun kaltaista vastausta luurin toisesta päästä. Kerrottuani positiivisesta testistä kätilö tokaisi: "No niin, katsotaan sitten, milloin tulet alkuraskauden ultraan." Öööö, okei, katsotaan vaan. Se olisikin ollut seuraava kysymykseni, voisimmeko varata ajan ultraan. Puhelun lopuksi kätilö vielä sanoi, että älä ole yhteydessä neuvolaan, tulkaamme ensin klinikalle 2-3 viikon päästä ja vasta sitten voi ottaa neuvolaan yhteyttä. Aha, niin kai sitten!?

Kaiken kaikkiaan puhelusta jäi vähän outo fiilis. En saanut yhtään onnittelua ja sitten vielä kiellettiin neuvolaan soittaminen. Protokolla tuntui minusta hieman erikoiselta. No, mitäpä tuosta. Se nyt oli vain yksi puhelu. Tottelinko kuitenkaan kätilön neuvoa olla soittamatta neuvolaan? En tietenkään. Aluksi ajattelin, että en vielä soita ja kyllä ne siellä klinikalla tietävät. Vajaan viikon päästä päätimme Pirkon kanssa, että soitetaan vaan, niinhän kaikki heteroparitkin tekisivät siinä vaiheessa normaalisti! Olin myös lukenut jostain blogista, että pk-seudulla neuvoloissa saattaa olla ruuhkaa kesän takia. Ajattelin siis varmistaa, että saisimme ajan jonkin inhimillisen odotuksen päähän.

Puhelu neuvolaan olikin sitten täysin erilainen kuin klinikalle. Puhelimeen vastannut hoitaja oli kyllä täysin oikeassa työssä! Hän oli sydämellinen, kertoi ohjeita ja neuvoja ja onnitteli meitä vilpittömästi. Kuultuaan, että olemme naispari, kyseli hän vähän myös hoidon taustoista. Tästä puhelusta tuli itselle todella hyvä fiilis! Jotkin vinkit olivat myös oikein hyödyllisiä ja ihmettelinkin hieman, miksi klinikalla kiellettiin soittaminen. Olisivathan arvokkaat neuvot jääneet kuulematta ja olisin saanut tietää ne vasta monta viikkoa myöhemmin.

Tällä hetkellä odotamme ensi viikon lopulla olevaa varhaisultraa. Laskureiden mukaan nyt on menossa rv 5+5. Oireista päätellen jotain tuolla mun sisällä tapahtuu, mutta täysin varma ei voi tietenkään olla, ennen kuin sinne pääsee kurkkaamaan. Vähän jännittää ja pelottaa, mutta nautimme kuitenkin jokaisesta päivästä ja epäuskoisena seuraamme kännykästä raskauspäivien etenemistä. Voiko tämä oikeasti koskea meitä? Olemmeko me oikeasti raskaana? Ehkä tämä realisoituu itsellekin paremmin vasta siinä vaiheessa, kun pääsemme ultraan. Onneksi meillä on tiedossa seuraaville kuudelle päivälle melko hektistä ohjelmaa, joten aika kuluu varmasti nopeasti. Toivon vain, että oma kuntoni ei tästä huonone ja jaksan hyvin, jotta mitään epäilyksiä tilastani ei heräisi.