keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Hiljaiseloa

Jokunen tovi on ehtinyt vierähtää siitä, kun edellisen kerran on blogia päivitellyt. Blogi on päässyt viettämään hiljaiseloa, mitä me emme kylläkään itse ole tehneet. Ehkäpä siinä syy tälle kirjoitustauolle. Viime viikkoina töissä on ollut paljon kiirettä ja iltaisin, kun kaikki työt on tehty, on ollut niin väsynyt, että kaikki ylimääräiset toimet, kuten esimerkiksi blogi, ovat saaneet suosiolla jäädä odottamaan otollisempaa hetkeä. Oikeastaan on ihan hyvä, että on ollut niin paljon puuhaa, ettei ole turhaan ehtinyt pyöritellä mielessä lapsiprojektia. Aikakin tuntuu menevän paljon nopeammin, kun on kiireitä!

Tarkoitukseni oli kirjoittaa psykologikäynnistä erikseen, mutta tuntuu siltä, etten tuosta käynnistä saa kyllä kokonaista postausta aikaiseksi. Sanotaan nyt vain, että käynti oli mielestämme hyödyllinen ja meidän mielestämme jokaisen lasta suunnittelevan pariskunnan tai henkilön tulisi käydä psykologilla. Tällaista ei valitettavasti varmaan saa kuitenkaan kirjattua Suomen lakiin. :)

Klinikalla on tullut käytyä muutamaan otteeseen: alkukierron labrat, ultra kierron kartoituksen yhteydessä, hoitosuostumuksen allekirjoitus. Verinäytteissä oli onneksemme kaikki kunnossa eikä sen puolesta pitäisi olla mitään hankaluuksia. Ultrassa näkyi hyvänkokoinen follikkeli ja nyt onkin tarkoitus metsästää ovulaatiota, josko se tällä kertaa sieltä löytyisi. Tässä kierrossa emme kuitenkaan ryhdy vielä tositoimiin, vaan odottelemme vielä seuraavaan kiertoon. Saa nähdä, ehdimmekö vielä ennen joulua tehdä ensimmäisen inseminaation, vai meneekö tuo ensi vuoden puolelle.

Hoitosuostumusten allekirjoittamisessa oli pieniä epäselvyyksiä, mikä aiheutti vähän hämmennystä, sillä alkuun lääkäri pontevasti ilmoitti, että meidän molempien tulee kyseinen paperi allekirjoittaa. Kun pääsimme hoitajan luokse, oli hän puolestaan täysin eri mieltä. Myöhemmin meille (sekä lääkärille) selvisi, että nykyään heidän käytäntönään on se, että vain hoidettava osapuoli allekirjoittaa suostumuksen. Näin siis tehtiin.

Nyt on myös luovuttaja laitettu hakuseen. Klinikalla todettiin useaan otteeseen, että luovuttajista on tällä hetkellä suuri pula eikä toiveita kannata kauheasti esittää. Toivotaan, että meille kuitenkin lahjoittaja löytyisi! Kun seuraavan kerran olemme lääkäriin yhteydessä, on hänellä toivottavasti esittää meille jonkinlaisia tietoja luovuttajasta. Jännityksellä siis odotamme, miten tämä kierto tästä etenee. Outoa ajatella, että ehkä jo seuraavasta kierrosta pääsisimme yrittämään! Jaiks!

2 kommenttia:

  1. Se on kyllä totta että aika kuluu nopeammin kun on kiirettä. Ja sekin varmasti on aivan hyvä ettei ehdi niin kauheasti kaiken aikaa miettimään vauvaprojektia, itselläni on ainakin se vika että helposti kaikki ajatukset alkaa pyöriä yhden asian ympärillä ja siinä sitten ehtii miettiä moneen kertaan kaikki mahdolliset ahdistuksen ja stressinkin aiheet. Nyt kun on ollut niin kiirettä ja stressiä töissä ja vielä kauheat syysflunssat siihen päälle, ei aikaa eikä jaksamista ole jäänyt paljon muuhun, mikä on varmasti aivan hyvä juttu :)

    On aina jännä lukea miten kaikilla hieman vaihtelevat käytännöt näissä asioissa, meillä kun ei esimerkiksi mitään labroja ole otettu (ehkä ottavat siinä vaiheessa jos jotain ongelmaa ilmenee?).

    Onnea niin ovulaation kuin luovuttajankin löytymiseen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! :)

      Jännä tosiaan, että käytännöt eri kaupunkien välillä vaihtelevat aika paljon, vaikka sama mesta muuten on kyseessä.

      Poista