Mistä Penu ei tykkää?

Moni asia, joka ennen oli helppo arkirutiini, on nykyään taituruutta vaativa show. Penulla on omaa tahtoa ja välillä hän on varsinainen drama queen, jos asiat eivät mene hänen mielensä mukaan.

Mikä tässä maailmassa sitten oikein mättää?

Pukeminen
Ulkovaatteiden pukeminen on ihan syvältä. Pukeminen on nykyään suuremman luokan operaatio, johon ei välttämättä ryhdy, jollei ole aivan pakko. Vaatteita tosin joutuu pukemaan päivässä kaksi kertaa jo pelkkien päiväunien takia, sillä Penu nukkuu edelleen parhaat unet pihalla (liikkumattomissa) vaunuissa. Eipä sisävaatteidenkaan pukeminen mitään herkkua ole, mutta alasti ei valitettavasti näillä säillä tarkene!

Vaipanvaihto
Vaipan vaihtaminen on muuten ihan pyllystä. Siitä ei meinaa tulla mitään, kun neiti vänkää joka suuntaan ja heittää kaikki hämäyslelut lattialle. Odotamme innolla sitä aikaa, että Penu seisoo tukevasti ja voimme siirtyä housuvaippoihin.

Syöminen
Syöminen on päivästä ja hetkestä riippuen joko lastenleikkiä, jolloin kaikki maistuu (joko sormin tai syötettynä), tai tahtojen taistelua, jolloin Penu haluaa syödä iltapuuron itse sormin. Tai lusikalla. Melkein sama asia. Lopputuloksen kaikki osaa varmasti arvata.

Rataskävelyt
Kuvittelevatko äidit, että Penu muka viihtyisi rattaissa ja katselisi vain maisemia? No, ei kuvittele enää. Rattaissa ei viihdytä ollenkaan, jos ollaan hereillä. Olin naiiveissa kuvitelmissani ajatellut lenkkeileväni kauniissa syyssäissä Penun kanssa, mutta turha unelmoidakaan kävelyistä, jollei halua työntää karjuvaa lasta. Onneksi sentään kaupoissa ja kauppakeskuksissa on sen verran ihmeteltävää, että rattaissa malttaa istua ja katsella ympärilleen - ainakin hetken.

Autossa matkustaminen
Autossa matkustaminen on turhaa ja kamalaa. Sitä jaksaa maksimissaan kymmenen minuutin ajan. Tekisi mieli motata jokaista, joka kysyy "ai, eikö se nukukaan autossa?". (Mottaisin siis varmaan jokaista vastaantulijaa.) No ei nuku! Jos on päiväuniaika, saattaa hyvällä tuurilla mennä 30-45 minuuttia, mutta ei yhtään enempää. Jos ei ole päiväuniaika, on turha edes unelmoida siitä, että neiti vetelisi autossa sikeitä. Päätimme, että menemme viikonloppuna katsomaan autoon turvaistuinta. Penu mahtuu turvakaukaloon vielä oikein hyvin, mutta asento on selvästi liian vauvamainen. Toivotaan, että isojen lasten istuin helpottaisi vähän automatkailua.

Nukkuminen
Ai, että Penuko kävisi pinnikseen nukkumaan? No ei taatusti ilman pientä jumppatuokiota, jossa vedetään maratonia pinniksessä kulmasta kulmaan ja huudetaan aina, kun pääsee seisomaan reunaa vasten eikä osaa laskeutua siitä alas. Jos huomiota ei muuten saa, on hyvä keino heittää tutti lattialle. Siitä kuuluu kiva kopsahdus, ja yleensä joku äiti tulee paikalle. Tämän rumban kun jaksaa iltaisin käydä läpi, ei päivisin enää tee mieli nukuttaa pinnikseen. Sen takia päikkärit nukutaankin ulkona rattaissa.