perjantai 21. huhtikuuta 2017

Isyyslomalla

Olemme viime päivinä nautiskelleet kotona koko perheen voimin. Pirkko on pitänyt loput isyysvapaansa (eikö tälle oikeasti voisi keksiä mitään muuta nimitystä??) nyt pääsiäisen jälkeen. Tänään hän piipahtaa töissä, mutta ensi viikolla lomailu jatkuu vielä neljän päivän ajan.

On ollut ihanaa olla yhdessä kotona! Emme ole tehneet mitään erityistä: olemme vain olleet ja nauttineet yhteisestä ajasta. Toki muutamia vieraita olemme kestinneet. Pirkko on nauttinut, kun on saanut hoitaa Penua ja olla kotona niinä hetkinä, kun Penu on virkeimmillään. Minä taas olen nauttinut, kun Pirkko on ollut hoitamassa ja etenkin kantamassa Penua, jolloin minun selkäni, hartiani ja käteni ovat saaneet levätä. Ja Penukin on nauttinut, kun molemmat äidit ovat olleet aamusta iltaan hassuttelemassa hänen kanssaan.

Pääsiäisenä pyörähdimme parin päivän visiitillä minun vanhempieni luona. Innokkaat isovanhemmat olivat aivan haltioissaan, kun saivat ihailla ja kanniskella pikkuista oikein olan takaa. Me yritimme tietoisesti pysytellä vähän kauempana ja antaa heidän sylitellä Penua, vaikka se meillekin oli välillä vaikeaa. Penu on meidän vauva! Ei muiden! Me haluamme sylitellä häntä ihan itse! :D On outoa tuntea kateutta (en oikein tiedä, mitä muuta se olisi) siitä, että joku toinen sylittelee omaa lasta. Olemme Pirkon kanssa molemmat tunnistaneet itsessämme tällaisen piirteen. Hieman lohdutti, että eräs ystävämme kertoi hänellä olevan aivan samanlaisia tunteita.

Vierailu isovanhemmilla meni hyvin. Penu jaksoi hienosti noin 1,5 tunnin automatkat ilman yhtäkään pysähdystä. Perillä oli tosin niin paljon kaikkea uutta ja ihmeellistä tarkasteltavaa, että nukkuminen meinasi olla vähän vaikeaa. Meidän normaalisti niin hyvin päikkäröivä vauva nukkui vain lyhyitä ja katkonaisia päiväunia, mikä kostautui meille äideille aina nukkumaan mennessä: huutokonsertti oli melkoinen. Rytmi tuntui olevan sekaisin myös muutamat päivät reissun jälkeen, mutta nyt meno on onneksi hieman tasaantunut.

Tällä viikolla kävimme vauvauinti-infossa kuuntelemassa jo valmiiksi, miten vauvauinnissa toimitaan. Meille vapautuisi paikka toukokuun alkupuolella juuri sitten, kun Penu on täyttänyt 3 kuukautta. Katsotaan nyt, aloitammeko uinnin jo nyt vai odotammeko vielä vähän, että Penu kasvaa, jolloin hän jaksaisi olla hieman paremmin hereillä.

Viikonloppuna saatamme piipahtaa Lapsimessuilla, jos oikein innostumme. Emme ole koskaan käyneet tapahtumassa ja vähän hirvittää ajatus siitä vilinästä ja vilskeestä, mikä siellä on, mutta uteliaisuuttani olisi mukava käydä tsekkaamassa sekin tapahtuma. Lähinnä minua kiinnostaa, jos sieltä löytyisi jotain kivoja suomalaisia lastenvaatteita (vähän halvemmalla?).

Tänään illalla Pirkko jää ensimmäistä kertaa yksin Penun kanssa, kun minä lähden hierojalle hoidattamaan kipeitä hartioitani. Imetys ja vauvanhoito ovat saaneet tämän äidin paikat aivan jumiin ja nukkuminen (tai ylipäätään kaikki oleminen) on tuskallista, kun päätä ei voi kääntää toiseen suuntaan ollenkaan. Josko hieronta hieman toisi helpotusta oloon. Jännittää vähän lähteä, kun en ole kertaakaan käynyt missään yksin ilman vauvaa! Kaksi kertaa olen ollut Penusta erossa, mutta silloin on Pirkko ollut aina mukanani. Tässä kyllä huomaa, miten elämä on muuttunut, kun kotoa poistuminen yksin jännittää jo etukäteen! :D

tiistai 4. huhtikuuta 2017

Pena-hankintoja vol. 4

Pena-hankintoja on tullut tehtyä aina silloin tällöin, mutta niistä ei tietenkään kaikista ole tullut raportoitua tänne blogiin. Viime aikoina on tullut tehtyä muutamia ihania hankintoja, joten niistä on pakko laittaa muutamat kuvat tännekin.

Reilu kuukausi sitten teimme jotain sellaista, mitä olin ajatellut välttää mahdollisimman pitkään. Pistäydyimme sattumalta Reiman outletissa, jossa sattui olemaan loppuunmyynti ja suurin osa vaatteista oli puoleen hintaan (tai vieläki paremmissa alennuksissa). Ihastelimme talvivaatteita ja katsoimme hintalappuja, joissa loistivat - 50 %:n ja -70 %:n lätkät. Sanoimme kuitenkin yhteen ääneen, että emme voi mitenkään ostaa Penulle vielä tulevien talvien vaatteita, sillä emme tiedä yhtään hänen kokoaan. Olimme jo lähdössä kaupasta ulos, kun jokin naksahdus tapahtui ja päätimme ostaa ensi talveksi haalarin. Lähtöhinnaltaan 120 euron haalari oli nyt saatavilla viidelläkympillä, joten pakkohan se oli ottaa mukaan. Googlailimme ja laskeskelimme kokoja: mikä mahtaisi olla sopiva ensi talvena? Jos arviomme meni täysin pieleen, voi haalarin onneksi aina myydä.

Heräteostos Reiman loppuunmyynnistä: talvihaalari ensi vuodelle


Viikonloppuna teimme päiväkävelyn läheiseen ostoskeskukseen. Kävimme äänestämässä ja harjoittelemassa kahvilaelämää Penun kanssa. Samalla kiersimme muutamassa lastenvaateliikkeessä katsomassa tarjontaa. Polarn O. Pyret'stä tarttui mukaan aivan ylisuloinen kesäasu ja alennuksesta lisäksi collegehaalari. En malta odottaa, että tulisi lämpimiä ilmoja ja voisimme pukea Penulle tuon ihanan oranssin asun! :)

Viikonlopun hankinnat POP:sta


Olimme viikonloppuna Pirkon kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan poissa kotoa, kun kävimme katsomassa taitoluistelun mm-kilpailuja. Oli todella outoa olla jossain ilman Penua! Pirkko nyt on käynyt töissä, mutta minä en ollut käynyt pariin kuukauteen missään yksin tai Pirkon kanssa kahdestaan. Ilta meni onneksi hyvin, kun mummu ja ukki tulivat lastenvahdeiksi. Me nautimme ja he nauttivat, kun saivat viettää aikaa Penun kanssa. He toivat muutamia ihania yöpukuja tuliaisiksi. 


Mummun ja ukin tuliaiset


Kirjafriikkeinä haluamme tutustuttaa Penun pienestä pitäen kirjojen ihmeelliseen maailmaan. Toivomme, että myös hän innostuisi lukemisesta ja kirjallisuudesta. Ajattelimme, että olisi hyvä aloittaa turvallisesti Puppe-kirjoista, jotka ovat olleet meidän molempien suosikkeja pienenä. Olemme jo selailleet kirjoja Penan kanssa, mutta vähän täytyy varmaan vielä odottaa, ennen kuin hän osaa arvostaa niitä enemmän. Voi olla, että me äidit olemme olleet toistaiseksi enemmän innoissamme näistä hankinnoista kuin Penu!


Kirjallisuuteen tutustuminen täytyy aloittaa jo varhain

maanantai 3. huhtikuuta 2017

2 kuukautta!

Penu on jo kaksi kuukautta vanha! Hui kauhistus, kuinka aika rientää! On aivan ihana seurata pienen kehitystä ja kasvua. En ole koskaan tuntenut ketään pieniä vauvoja, joten kaikki tämä on minulle aivan uutta ja opin samalla itsekin koko ajan lisää lapsen kehityksestä. Ihmeellistä aikaa! :)

Viime viikolla kävimme kaksikuukautisneuvolassa, joka olikin lääkärineuvola. Penu sai rotarokotteen, joka onneksi ei ole aiheuttanut minkäänlaisia oireita. Itse olemme pesseet käsiä aivan hullun lailla, ettemme vain saisi tartuntaa ulosteesta. Kaiketi näihin aikoihin tartuntavaara on kaikista suurin, joten jonkin aikaa maaninen käsienpesu saa vielä jatkua ja sen jälkeen voimme hetkeksi hengähtää, kunnes huhtikuun lopulla tulee toinen satsi rokotetta.

Pituutta meidän neidillä on jo 56,2 cm ja painoakin oli kertynyt 4545 g. Tytsy on siis melko siro eikä ainakaan toistaiseksi mikään Michelin-mies. Painoa oli tullut parin viikon aikana 240 g, joten tällä kertaa neuvolatäti ei urputtanut painonnoususta, vaikka toki huomauttikin, että kasvu on hieman nihkeää ja alakäyrällä taidetaan mennä. Noh, itse olen aina ollut oikea tappi, joten tuskin lapsestakaan mitään jättiläistä voi tulla! Lääkärisetä oli todella ihana ja tarkastuksen jälkeen kaikki näytti oikein hyvältä. Lääkäri onneksi sanoi, että tyttö kasvaa hienosti ja kehitys on ikäkauden mukaista, joten yhtään emme ole huolissamme.

Jokin aika sitten Penu löysi omat nyrkkinsä ja sormensa, ja ne tuntuvatkin olevan tällä hetkellä suuressa huudossa. Sormia lutkutetaan etenkin iltaisin, mutta välillä myös päivisin, jos Penu saa taisteltua itseltään tumput pois tai äidit ovat unohtaneet laittaa ne käsiin. Iltaisin makuuhuoneestamme kuuluukin järkyttävän kova lutkutus, kun sormet ovat kurkkua myöten neidin kidassa. Välillä lutkutus katkeaa kakomisääniin, kun sormet menivät hieman liian syvälle ja alkoi yhtäkkiä oksettaa. Voi pientä. :D

Parhaiten Penu viihtyy kylpyhuoneessa vaipanvaihtoalustalla. Siinä on kiva kölliä, katsella hymynaamanallea, hymyillä, naureskella ja keikistellä äideille. Pyllypesun ajan Penu tykkää juosta lavuaarissamme niin, että vesi läiskyy lavuaarin reunojen yli. Pirkko-äiti on paras vaipanvaihtaja, sillä hän jaksaa seurustella ja keikistellä takaisin kaikista pisimpään - jopa niin pitkään, että toinen äiti pelkää hänen myöhästyvän aamuisin töistä!

Toinen lempipaikka on olkapää, josta pystyy mukavasti tarkkailemaan ympäristöä ja olemaan pystyasennossa. Seinät, katto ja ikkunat ovat edelleen kova juttu. Myös kirjahylly on alkanut kiinnostaa. Välillä Penu viihtyy myös laittalla leikkimaton päällä katsellen lelukaarta - tai vähän se ohi, sillä takana oleva seinä on ehkä vielä vähän kiinnostavampi.

Ruuaksi maistuu edelleen rintamaito, jota syödään noin 2-4 tunnin välein. Iltaisin on nykyään aina yksi pidempi väli, sillä sitä ennen on tankattu hyvin ennen nukkumaan menoa. Päivisinkin saattaa välillä olla pidempi väli ruokailussa, jos päiväunet maistuvat hyvin. Päikkärit Penu nukkuu aina ulkona vaunuissa. Sinne hän rauhoittuu melko nopeasti ja vetelee pääasiassa noin 2-3 tunnin unia. Tälläkin hetkellä uni näyttää maistuvan, ja tämä äiti saa nauttia hetken omasta ajasta blogin ja kotitöiden parissa.