sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Rakenneultra

Onpas ollut haipakkaa viime päivät! Tarkoitus oli päivittää kuulumisia rakenneultrasta samana päivänä, mutta en yksinkertaisesti ole ehtinyt tietokoneelle ultran jälkeen.

Rakenneultra oli siis torstaina (rv 20+3). Onneksi aika oli heti aamulla, joten ei tarvinnut jännittää iltapäivään asti, vaan odotus meni suhteellisen kivuttomasti. Edellisenä iltana jännitys alkoi nousta, ja aamulla olin melko hermostunut. Onneksi on kylmän rauhallinen Pirkko, joka osaa rauhoitella ja tasapainottaa minua juuri sopivasti.

Olimme etukäteen kuulleet, että aikaa kannattaa varata tunnin verran ja että bebeä pääsee ihastelemaan pitkän aikaa. Onneksi saimme työasiat sovittua niin, että tunnin tai kahden myöhästyminen ei haittaa. Pääsimme ajoissa vastaanotolle, ja meitä oli vastassa eri kätilö kuin viimeeksi. Jotenkin odotin samaa henkilöä, mutta voi olla, että tutkimukset tekee aina vain joku vapaana oleva henkilö. Onneksi tämäkin kätilö oli oikein mukava. Aluksi hän tiedusteli lyhyesti vointiani ja sen jälkeen makoilinkin jo tutkimuspöydällä.

Ja siellähän se Pena näkyi! Selvästi oli kasvanut edellisestä kerrasta. Oli mukava päästä kurkkaamaan, miltä Penan yksiössä näytti, ja tietenkin oli ihana päästä katsomaan itse Penaa. Kätilö aloitti mittailun saman tien ja eteni aika haipakkaa tahtia. Samalla hän kertoi, mitä kaikkea mittaili. Sydämen syke kuului hyvin, mutta vasta jälkikäteen tajusin, ettemme huomanneet kysyä, kuinka nopea syke oli. No, eipä tuolla niin ole väliä, uteliaisuuttani olisin lähinnä halunnut tietää.

Kaikki vaikutti kuitenkin hyvältä! Mitään poikkeavaa tai erikoista ei löytynyt, mikä oli todella helpottavaa kuulla. Kun mittaukset oli tehty, kätilö kysyi, haluaisimmeko tietää sukupuolta. No tottakai halusimme! Niinpä hän zoomaili vielä jalkoväliä kunnolla. Ennusteeksi saimme 90 %:n varmuudella tytön. Eli näillä näkymin sieltä olisi tulossa Penaliina! Jos tämä ennuste pitää paikkansa, osoittautuvat tieteelliset tutkimuksemme aiemmasta postauksesta oikeaksi. Viimeiset kaksi viikkoa mulla on ollut enemmän tyttöfiilis, ja sanoinkin Pirkolle, että luulen sieltä olevan tytön tulossa. Nyt jännätään ensi vuoden alkuun ja katsotaan, onko kätilön ennuste ja oma fiilis oikeassa.

Kaiken kaikkiaan vastaanotolla meni aikaa noin 15-20 minuuttia. Olimme helpottuneita, kun Penalla oli kaikki hyvin, mutta kun pääsimme ulos tutkimushuoneesta, oli vähän tyhmä ja hölmistynyt olo: olimme jotenkin odottaneet, että saisimme katsella Penaa vähän pidempään, mutta kätilö hoiti hommansa niin nopeasti (ja Pena oli todella yhteistyöhaluinen), joten ultraukseen meni varmaankin vain reilut 10 minuuttia. Tämä oli jopa paljon nopeampi käynti ja ultraus kuin niskaturvotusultrassa! Noh, mikäs siinä. Olemme onnellisia, että mitään poikkeavaa ei löytynyt ja että olemme taas askelen lähempänä tammikuuta.


Pena! (rv 20+3)

***Toim.huom. Sen saimme lisäksi tietää, että istukka sijaitsee kohdun etuosassa, niin kuin olin jo etukäteen arvellut, joten tämä vaimentaa potkuja vielä jonkin aikaa. Viimeisen viikon aikana olen silloin tällöin tuntenut pienen pieniä iskuja, jotka todennäköisesti ovat potkuja, mutta kunnon töminää saa odotella vielä hetken aikaa, jotta Penan liikkeet voimistuvat.

10 kommenttia:

  1. Voi pieni tyttönen! Mulla on myös istukka edessä, eikä liikkeitä vielä tunnu. Pikkuisella täälläkin kaikki hyvin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teilläkin oli kaikki hyvin! Ja hauska, jos liikkeitä alkoi tuntumaan (luin uusimman kirjoituksenne :D) ihan viime päivinä. Täälläkin niitä alkaa pikkuhiljaa tulle, mutta aika vaimeita ovat vielä.

      Poista
    2. Oli jotenkin hauskaa juu, kun ensimmäinen potku tuntui juuri siinä blogia kirjoittaessa. Sen myötä onkin joka päivä tuntunut ihan masun päältäkin ja taas astetta konkreettisempaa kaikki tämä. En osannut itse mitään hipaisuja tuntea liikkeiksi vaan kunnolla piti potkaista että tajusin, heheh.

      Poista
  2. Hienoa että saitte hyviä uutisia. Ja onnea tyttölupauksesta! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos! :) Pari päivää meni totutellessa ajatukseen tytöstä, vaikka sitä olin itsekin uumoillut, mutta nyt alkaa olla jo innokkaat fiilikset ja tuntuu ihan päivänselvältä, että meille tulee tyttö! :D

      Ainut hankala puoli tässä oli se, että meillä ei ole tytölle vielä hyviä nimivaihtoehtoja (tai no, mulla on, mutta Pirkon pitäisi vielä hyväksyä ne), mutta pojalle olisi ollut hyvä nimi valmiina. Onneksi on aikaa miettiä. :)

      Poista
    2. Meilläkin oli jo esikoisen kohdalla poika-nimi ihan selvä, mutta pitkän karsinnan ja harkinnan jälkeen jo päätetty tyttönimikin meni uusiksi kun lapsi syntyi. Ei vaan yhtään näyttänyt valitsemamme nimiseltä. Uutta nimeä pohdittiinkin sitten useampi vko.

      Poista
  3. Hienoa, et ultrasta tuli hyviä kuulumisia :) Eikä naisenergiaa oo koskaan liikaa ;)

    VastaaPoista
  4. Siitä ne liikkeet alkaa hiljakseen tuntumaan. Meillä ei enää viikkoihin ole etuseinämän istukka lieventänyt tuntemuksia. Välillä toivon, että se toimisi edelleen patjana. :D

    Olipa kiva kuulla, että saitte hyviä uutisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä tulee vähän höhlä olo, kun ei vielä tunne kunnolla liikkeitä, mutta toisaalta olen todella kiitollinen, että saan esim. nukkua rauhassa (ainakin toistaiseksi) eivätkä liikkeet tai potkut tms. herätä. Eiköhän nämäkin ajat muutu, kun mennään pari kuukautta eteenpäin. Täytyy nyt siis nauttia vielä omasta rauhasta. :)

      Poista